Breaking News

« Ɓooyde lekgal e ndiyam, waɗtataa ɗum, nooro ! »

Ɗemngal Pulaar-Fulfulde ngam raɓɓiɗinaade mbiyen, ɗemngal pulal, ina soomi pulareeje keewɗe, so ɗe njuurnitaama, eɗe kollira ñeeñɗal e wageyaagal ngal Fulɓe njogitii, paggitii e njuuteendi ƴellitagol pinal kam e renndooji mumen.
Ina jeyaa e ɗeen pulareeje lolluɗe, ko ɓe mbiyata : « Ɓooyde lekgal e ndiyam, waɗtataa ɗum, nooro ! ». Ngal pulareewal ina waawi ardeede jeese keeɗe limtinɗe. Heen yeeso, ina gasa wona ngo haalooɓe ngal ɓuri heewde yahrude, ngam joopaade diiñogol neesu e jikku e nder nguurndam innama-aadee, potngol naŋteede e ŋottileede haa joomu mum waasa firnude saka waylude nguun neesu walla oon jikku, no nguurndam waylorii fof ; oon jikku mo nganndu-ɗaa so wayliima, ina waawi waylorde neɗɗaagal makko, wostoo ngaaɓdi makko…Kono enen hannde, etoto-ɗen ko ƴeewtindaade ngol konngol goongɗungol, ŋarɗungol, cañingol, coomngol ganndal luggal ngal neɗɗo ŋelɗo waawi faggaade e taariindi mum, sabu waawde mo teskaade e woowtinaade sato makku e nder hoɗorde makko ɓadiinde e deestiinde kala.
So en cunniima pulareewal ngal, e senngo arwano, ngadoto-ɗen teskaade ko yeeso tuma joopaaɗo heen ngoo, ngati ellee fulɓe ina nganndi wonde aduna oo ɓooyii, haa ɓe mbiyi : « …gila kaaƴe ko kecce ». Holi nii mo wiyi ɓe, kaaƴe ngoniino kecce ? Ganndal hannde ina feñnini ɗum e mbaydi ceniindi, ndi yeddotaako, sabu gentume nayi e daartol winndere hollirii wonde ɗaŋre Leydi rewii e raawre mawnde wiyeteende jahannameere (jawjawre), gentumre duumiinde fotde 600 Milliyoŋ hitaande, tuggi tan nde Leydi woni e tamondirde ngam wonde ɓoodde wootere. Mbele nii fulɓe paamii wonde ɗaŋre men Ngaawe (Leydi) woodii gila 4 568 milliyoŋ hitaande.
Mbele senngo woɗngo e pulareewal ngal, ko anndinde wonde nguurndam adii feeñde ko e nder ndiyam ? Haa nii, nde nooroo ari e nder nguurndam Leydi ? Nde tawnoo tagoodi nooroo e ƴellitagol mum, hay so heccii gargol neɗɗo e nder tummbere Aadama, rewii e daawe moolanaaɗe, taaɓiiɗe ñife (yontaaji ɗi tagooje kalkii haa nguurndam ɗeɓi laggude e dow leydi haa e nder maaje kala) keewɗe. Nooroo jeyaa ko e kulle noorolinɗe (jogiiɗe noorol keeci), naykoyɗe, ɓoccinooje, ŋolooje (ñaamooje teewu) ; ɗe peeñii gila 167,7 millioŋ hitaande, e nder hakkunde teri yonta Juraasiire.
Ndeke ɗoo, noddi ko yuurnitaango sewngo, regiingo, huttiingo ngam yaltinde cilanɗe baawɗe ruttinde en wonde ko wiyetee « haralde yaaƴtiinde (bettunde) »[1], ngati haa e renndooji ƴellitinooɗi bayɗi heen no Gerek e Room’en jaggunooɓe wonde memtinaari mbiɗisiiri (maayndi) ina waawi finde tan jibina kulle « leslese » ɗee, ko wayi heen no : kooñolli, bimƴi (bamɗi hoore e comcol), woon gilɗi, haa yettii e yonta Deskarte goongɗinnooɗo ɗuum. Ina saɗi mo sikkaano wonde tagooje guurɗe ina mbaawi suppitaade e ƴuuñde e memtinaari mballiniindi, tawi ɗe ngalaa jinnaaɗe ɗe ɗe nanndi, ɗe ɗe koɓɓitaa, ko adii nde akademii ganndinowe ina filtina ndiin miijanteeri e hitaande 1862, ina werloyoo ɗeen jiyanɗe to jinnde ɓunde woɗɗitaa janngirɗe.
Mi innataa ɗoo Faranseskoo Redi, cafroowo « Des Médicis de Florence », no gadiiɗo addude wuddere e cawgu e binndanɗe makko lobbe (1668) : Kompitore e dow karalle dodiije (koowooje), kono alaa e sago ciftinen golle e darnde Louis Pasteur e kuuñtugol darnde daaɓraaɓgol mboroswol, caggal nde Antonie Van Leeuwenhoek tafi mikroskopaaji (seeɓndaarɗe) haa waawi huuñtude oo aduna daɗnooɗo, cuuɗinooɗo ndaarɗe, mo giyte kumpanoo goodal mum. Ko ndeen, o hutti jiyɗe, o seeɓni ndaarɗe, o ndaartindii ndiyam beeli, o suurti geɗe ƴiiƴam, o woppaani guurɗe kañam, o sifii biige boɗe (e nder ƴiiƴam) e hitaande 1673, o laaɓtindii dirtugol kañol e hitaande 1680 haa o joofi e ñonkote e 1683, ganndal sewguurɗiwal[2]dañaama.
Ko ndeen henorde hesere pul udditaa e aduna sewkullon, ɗum ko cawon koleraa, ngabbon lewiir, ɓoolon tiberkiloos, estafilokok….Nguurkon mitton kon Charles-Emmanuel Sédillot inniri « guurtokose[3]», woni nguurɗe tokoose, Alla e makkon famɗude.
Hannde noon, ganndal hollitii wonde kala guurɗe, woni kulle, puɗi, ñonkote, kiiɗhiiɗe e pedane fof mahii ko e njuɓɓudi wiyeteendi ɓinnde, geɗe ɓurngel famɗude baawngel anndireede nguurndam sabu maggal waawde waɗde geɗe ɗe nguurndam naamndii, peeñngel ko ina wona hannde hedde 3.8 haa 3.5 milliyaar hitaande. Hay so en ndippaani ɗoo no nguurndam ummorii e oogooɗe (leydi), rewi e ARN, sabu ŋakkande en ɗum ganndal, kadi waasde en yaajaneede ɗum ɗoo, ina anndaa wonde, tagooje guurɗe hannde ɗee kala ƴellitii ko e ndee ɓinnde wootere anndiraande L.U.C.A. (Last Universal Common Ancestor), Njaatiraaɗo Winndereejo Denndaaɗo Cakkitto.
Waɗde pulal goongɗii, no lekgal waawi ɓooyirde e mbiyam kala, waawaa waɗtude ɗum nooro, hay so ina aaɓnoo ne, tuma mo ɗum naamndii oo, tawataa aadee e dow Leydi. Ngati nguurndam ɓinnde adiinde, nde daartaa ndee, ende peeñgol nooro waawi aaɓnaade ndee, ko caaɗnal milliyaaruuji 3 e 330 miliyoŋ hitaande, so famɗii ina reɗɗoo ɗoon.
Maamdu Saalif Mbaay
Guurɗiyanke, Leydiyanke
Goomu Fulo e Wiɗto
[1] haralde yaaƴtiinde (bettunde) = génération spontanée
[2] sewguurɗiwal = microbiologie
[3] guurtokose = microbe

Mammadu Saalif Mbaay

About Editor

Check Also

Pedro Sanchez ine tijjaa hannde nder Nuwaasot

Jaagorgal garwaniiwal Espaañ Pedeo Sanchez maa fuɗɗo njillu mum janngo talaata 27 ut 2024. Nguun …

Laisser un commentaire

Votre adresse e-mail ne sera pas publiée. Les champs obligatoires sont indiqués avec *