Breaking News

Hol gonnooDo Siidi Mohamed Sumeyda ?

Oo suka gorko jahruɗo duuɓi 25 e cagataagal timmungal, dartiyanke, kaɓotonooɗo leñamleñamaagal e laamu Moktaar Wul Daddaa e wallidiiɓe mum, nguurndam mum ndaɓɓitɗam ine lutti yiƴdude e pele njuuteendi aduna. Siidi Mohamed Sumeyda, ari e aduna ko e hitaande 1945 wuro Attaar laamorgo diiwal Adraar rewo Muritani. Ko e nder wuro Attaar o waɗi jaŋde makko lesre, o yaaɓani Nuwaasot ngam jokkoyde jaŋde makko hakkundeere. Sibu huuñɗude mo e jaŋde e anndude mo, duudaniiɗo hare ndimaagu, potal leƴƴi, e ɗuggitde ɗaɗi leñamleñameewi alaa e sago tiiɗnira paftol mum hare jaŋde, ndeen noon jokollo oo, naatɗo e haɓaade laamu pawiingu leñamleñamaagal e ballal koloñal en, fooɗi Bak, tiindii to Dakaar ngam jokkoyde toon jaŋde mum dowrowe jaaɓi haaɗtirde Dakaar.

Siidi Mohamed Sumeyda, noddirtenooɗo hanki Yumma Wempeƴere Filñitaare Muritani, innde mum fuɗɗii lollude ko e kitaale ƴiiƴiije, hakkunde 1966-1967, sahaa nde ciiñsiiñɗe leñamleñamaagal puɗɗii saraade, e seerndude ɓesngu Muritani ; o joofii laamu Moktaar Wul Daddaa, kono kadi o yawnoraa ɗum o sosi Dillere Ngenndiire Demokarasii hono MND.

Hitaande 1968, gollotonooɓe e Miferma, gollordu wontundu hannde SNIM, hono Gollordu Ngenndiiwu Mbaylaandi e Oogirɗe kofi juuɗe mumen mbaɗi gerew sibu famɗude njoɓdeele e nguurndam kiisɗam, ɗam ɓe nguurnoo jiidaa e hiiɗeende. Ko e kaan ngonka ɓe njuɓɓini seppo nder Zuwoyraat, laamu Daddaa jaabtrii ɓe kure e conndi, pittaali keewɗi caami.

Oon ñalawma Muritani waasi ɓiɓɓe mum heewɓe naamndotonooɓe hakkeeji mumen. Warngo 29 mee 1968, ɓiɓɓe Muritani daraniiɓe potal, e haɓaade leñamleñamaagu nguuri e ngonka mettuka, njurminiika. Ndeen sunaare reɗɗinoonde e goddi filñitiiɓe, reɓii tacci keeri haa yettii Siidi Mohamed Sumeyda oon sahaa omo woni « étudiant » to jaaɓi haaɗtirde hono Université Dakar. Siidi Mohamed ɓuuɓtinaani, o ummii Ndakaaru o yaaɓani Nuwaasot.

Ñande 5 korse 1968, Siidi Mohamed Sumeyda yuɓɓini seppo mawngo damal galle jooɗorde PPM lannda Moktaar Wul Daddaa. Ko e sahaa nde yimɓe kaan lannda njuɓɓinidental mawngal jooɗorde mumen, seppo mawngo e gardagol Siidi Mohamed Sumeyda naati e maɓɓe. o ƴetti konngol e dow mbeefeegu yimɓe o ñiŋi warngooji kaantorinɗi baɗɗi to Zuwoyraat.

Ko ndeen o ƴetti konngol o wiyi : « Palestinnaaɓe nana ceppa kono yahuuda en pellaani ɗumen, ɓiɓɓe yummiraaɓe men ceppii to Zuwoyraat ngam naamnaade nguurndam moƴƴam, kono Wul Daddaa jaabtorii ɓe ko kure e conndi ».

Siidi Mohamed Sumoyda, seerataano e wagginde yimɓe ɓee, tiiɗnagol e ngootaagu ngenndi, ɓiɓɓe leydi ndii ndennda ngona haɓɓere ko aldaa e paltoor leƴƴi ngam haɓaade leñamleñamaagu e laamu Muritani ngondungu e laamu Tuubakooɓe.

Siidi Mohamed Sumeyda (SMS) teskenooma e makko suka jankiniiɗo, newiiɗo hakkillante, gondunooɗo e hiiɗaaɓe haa waɗti ɗum ngoƴaaji mum garwaniiji, haa sikkaa ko kanko tan wuuri ɗum. Gorko jaambaaro oo, ko piile e lepte caddite ɓanndu makko, wontani mo rafi. Nde o nawaa safrirde Nuwaasot, yeebaare safrooɓe, welsindaare mumen saabii o nawaa Dakaar. Kono Siidi Mohamed Sumeyda, heɓaani naatde nder Hopital Principal Dakaar, sibu ko e damal opitaal o sankii ñande 7 janv 1970. Waɗii jooni duuɓi 53 Ko o yaltuno aduna. O yahri ko duuɓi 25 cagataagal timmungal. « Maayde neɗɗo gooto, ine ɓura maayde yimɓe heewɓe »

Jaayre Pinal-JP

About Diagana

Check Also

La commission Electorale Nationale Indépendante : Objectifs : garantir l’intégrité et la transparence des élections

                                          Par : Sidi Moustapha Ould BELLALI La plus grande ambition de l’actuelle CENI, est d’améliorer …

Laisser un commentaire

Votre adresse e-mail ne sera pas publiée. Les champs obligatoires sont indiqués avec *