Related Articles
Moritani e Dental Orop ciifondirii e ooɗoo alkamiisa hanki nder Nuwaasot laamorgo leydi ndii nanondiral dokkal 100 miliyoŋ oroo woni (4 129 770 000 miliyaar Uguya kaalis keso) ngam ballal bidsee, fawaade e kaalis eɓɓaande « Ngam gollodagol kuuɓtodinngol e tiiɗngol e nder Moritani ». Laamu Moritani teeŋtinii e kewu ciynugol ngol wonde ngalɗoo nanondiral fawii ko e wallitde ƴellitaare duumotoonde e kuuɓtodinɗe e ƴellitde ñootondiral renndo e deeƴre.
Laamu Moritani e Dental Orop Union Europeenne ciifondirii ñalnde alkamiisa ɗo e Nouakchott, gollodagol hakkunde leyɗe nder Dental Orop, nanondiral ballal bidsee ngam wallitde porogaraam , tiitoriiɗo » Ngam gollodagol winndereyankeewol tiiɗngol e… Moritani.” Ngal ɗoon ciifondiral, waɗi ko e dow gardagol jaagorgal Moritani kalfinaangal faggudu e kopporeeje Sid’Ahmed Ould Bouh wondude Joseph Sekela, komiseer gollodagol hakkunde leyɗe wonande Dental Orop.
Ngalɗoo nanondiral, fotde 100 miliyoŋ oroo, woni miliyaruuji nay pawɗi e kaalis Moritani keso. Ko dokkal ngam wallitde ƴellitaare huuɓtodinnde, duumotoonde, tiiɗtinoore ñootondiral renndo e deeƴre.
Laamu Moritani hollitii kadi ƴellito duumiingo e gollodagol hakkunde UE e Moritani wonaa tan ƴellitaare faggudu e kaaldigal politik, kono kadi ko nanondiral njulaagu to bannge liɗɗi. Ko noon kadi teeŋtinaama heen ko memtagol yeñcino to bannge caasam kesɗitinaaɗam énergies renouvelables, l’hydrogène vert, heblooji karallaagal ñeeñɗinaaɗi, ɓeydagol huurde cellal, e tiiɗtinde kattanɗe sarwisaaji kumpitiiɗi e fannu kisal ɗanngal, e reende hakkeeji aadee daɗɗiiɗe gila e mooliiɓe ɗo e Moritani e waɗooɓe ɗanngal ngal ɗoftaaki sariya.
Kanko Joseph Sekela, komiseer golladagol ɓeydi heen wonde faandaare ooɗoo kaalis ine jeyaa e ƴellitgol hidrogen vert, ɓeydagol faggudu e sosde golle, ɗum noon ina rokka Moritani e gollotooɓe Oropnaaɓe fartaŋŋeeji kesi.
Maa ɗum hawru kadi e yaajnude njuɓɓudi cellal winndereyankeewal ngam waawde heɓde toppitagol moƴƴol wonande yimɓe fof, haa teeŋti noon wonande rewɓe e ɓurɗe waasde.
JP
