Ndee daande ñifii, Muritani waasii gooto e jagge mum, ɓurɗe teskinde e laamu. Med O. Boyliin arii e aduna ko hit 1950, nder wuro maɓɓe Bereyna, wuro taweteengo nder Falnde Kermacen diiwal Tararsaa worgo Muritani. O waɗi jaŋde makko lesre ko to Dakaar, caggal ɗuum o arti NCKHTT o heɓii ɗoo Bak makko. Hit 1978, omo yahra duuɓi 28 o heɓi seedantaagal makko to ekkol d’administration
Oo ɗoo gorko meeɗnooɗo wonde hooreejo batirde ngenndiire Muritani, Mohamed O. Boyliin sankiima jamma alkamisaare jofi aljumaa. Ɓaawo rafi mo o wondunoo. O sankii ko to hôpital de cardiologie Nouakchott ɗo o antirnoo, ko ine wona balɗe seeɗa. Ould Boyliin, toɗɗenooma e postooji keewɗi nder laamu Muritani, o woniino perfee, to Tidjikja, Nouadhibou, Toujounine, Guérou, Kiffa, Sélibabi, Tintane et Boghé
ko noon ne kadi o woniino gouverneur, nder ɗee ɗoo diiwe, ko wayi no Brakna, de l’Assaba et de l’Adrar. o toɗɗenooma jaagorgal ndernderiije e laamu Mohamed O. Abdel,Asiis.
O.Boyliin suɓenooma hit 2006 sarɗiyanke e lannda maɓɓe Bloc des Forces démocratiques nder Falnde Kermacen…E hit 2014 o suɓaa hooreejo batirde ngenndiire Muritani.
Oo ɗoo gorko jahruɗo duuɓi 73, ine anndirenoo jogaade Pinal toowngal, gannduɗo dawrugol Muritani, gorko juulɗo, kaaraaysire, nuunɗuɗo e kala golle. Tuugnaade e ceedtanɗe musiɓɓe makko, O Boyliin ko neɗɗo mo jaɓataano hakke mum yaɓɓee, maa yawaare sibu goobu nguru ɓanndu mum. O Boyliin, ine anndirenoo ɓadaade e wallude e yimɓe ɓe caɗeele nguura dookii, ko noon ne kadi laaɓgol makko e kala kisnal doosiyee.
O. Boyliin juulaama hannde caggal juulal aljumaa to jumaa Ibn Abbaas. Gooski kii, nawaama to wuro maɓɓe Bereyna ngam wirnoyde mo toon. Yo Geno yurmo mo yaafoo mo, nguurndam aduna ko daartol, pele e dewrewe mum ko ko tesketee.
Jaayre Pinal-JP